Queen of the mountains
Saavuimme varhain aamulla 4.8. helteiseen Biskekiin. Heti ensimmäisenä päivänä meille avautui rautaisannos monivaiheisen mutta erikoisesti yhtenäisen maan historiaa ja monumentteja.
Huomaan pian että Neuvostoliittolaisen rakennusperinteen ja suureellisen patsastyylin takana näkyy voimakas oma itsetunto ja kansan vaiheet. Neuvostoaika on näkyvyydestään huolimatta vain pieni osa moniheimoisen kansan elämässä.
Meille luonnollisestikin suodattuu tietoa oppaan välityksellä ja tyypillistä on, että matkailijoille annetaan yhdenlainen kuva joka korostaa kansan hienoja piirteitä. Silti minuun tekee vilpittömästi vaikutuksen yllättäen kansan suvaitsevaisuus ja yhteishenki. Tietenkään tunnetun 800 vuoden aikana rauha ei ole ollut täysin rikkumaton, mutta kenelläpä olisi?
Kirgisia alueena tunnetaan jo 1200-luvulta. Kirgiisit ovat "aina" olleet ryhmittymä muslimeja, kristittyjä ja ortodokseja ja muita uskontoja. Kirgisit ovat "aina" olleet sekoitus monia heimoja. Ottomaanialueelle on saapunut vaikutteita silkkitien myötä Kiinasta, Uzbekistanin vallan aikaan uzbekeilta, Neuvostoliiton aikaan venäjän infrastruktuuria ja onpa maassa pieni saksalaisvähemmistökin Stalinin pakkosiirrettyä Volgan varren saksalaisasukkaat Kirgisian alueelle. Syntyi Bergtalin kaupunki.
Mitä suurimmassa määrin kirgiisit - tämä 40 heimon yhteisö - ovat paimentolaisia. Edes neuvostoaikainen pakkoasettuminen maanviljelijöiksi ja tehdastyöhön ei nitistänyt tätä kansanluonnetta. Vieläkin lampaat, lehmät ja hevoset laiduntavat aidattomilla niityillä ja niitä paimentaa mies tai poika hevosella liikkuen.
Vieläkin monet viettävät kesän jurtassa tai vanhassa junanvaunumaisessa matka-asunnossa asuen jonkun vuoren alarinteellä. Vuoriahan on, ne näkyvät menitpä minne tahansa.
Kirgiisien lipussa on kuva jurtan kattorakenteesta ja sen 40 auringonsakaraa kuvaavat niitä heimoja jotka mahtuvat kaikki kansalliseen jurttaan.
Ensimmäiset sattumanvaraiset kirgiisimiehet - puistonpenkillä shakkia pelaavat - mainitsivat heti Mannerheimin kun kuulivat matkailijoiden kotimaan.
Mannerheimista pääsemmekin Kurmanjan Datkaan. Ennen Suomeen tuloa Venäjän armeijan kenraalina Mannerheim tapasi legendaarisen hallitsijanaisen Kurmanjan Datkan (1811-1907). Kurmanjan oli poikkeuksellinen nainen. Hän kieltäytyi hänelle valitusta puolisosta ja avioitui sen sijaan Etelä-Kirgisiaa - Kokandin khaanikuntaa hallinneen miehen kanssa ja jatkoi hallitsijana miehen tultua murhatuksi.
Legendaarinen hallitsija "luopui" vanhimman poikansa pelastamisesta pojan joutuessa tuomituksi kuolemaan Venäjän ja khaanikunnan välisissä taisteluissa. Kiristysyritys epäonnistui Kurmanjanin ilmoitettua ettei hän voi antaa kansansa kärsiä hänen omien toiveidensa vuoksi. Poika teloitettiin.
Mannerheim tapasi entisen hallitsijan vuonna 1906, muutamaa kuukautta ennen tämän kuolemaa. 1991 Kirgisian itsenäistyttyä Mannerheimin ottama valokuva Kurmanjan Datkasta painettiin 50som:in seteliin.
Kurmanjan Datkan elämästä on tehty elokuva Queen of the mountains - (trailerin lisäksi koko elokuva on nähtävissä netissä)
Huomaan pian että Neuvostoliittolaisen rakennusperinteen ja suureellisen patsastyylin takana näkyy voimakas oma itsetunto ja kansan vaiheet. Neuvostoaika on näkyvyydestään huolimatta vain pieni osa moniheimoisen kansan elämässä.
Jurtta
Meille luonnollisestikin suodattuu tietoa oppaan välityksellä ja tyypillistä on, että matkailijoille annetaan yhdenlainen kuva joka korostaa kansan hienoja piirteitä. Silti minuun tekee vilpittömästi vaikutuksen yllättäen kansan suvaitsevaisuus ja yhteishenki. Tietenkään tunnetun 800 vuoden aikana rauha ei ole ollut täysin rikkumaton, mutta kenelläpä olisi?
Kirgisia alueena tunnetaan jo 1200-luvulta. Kirgiisit ovat "aina" olleet ryhmittymä muslimeja, kristittyjä ja ortodokseja ja muita uskontoja. Kirgisit ovat "aina" olleet sekoitus monia heimoja. Ottomaanialueelle on saapunut vaikutteita silkkitien myötä Kiinasta, Uzbekistanin vallan aikaan uzbekeilta, Neuvostoliiton aikaan venäjän infrastruktuuria ja onpa maassa pieni saksalaisvähemmistökin Stalinin pakkosiirrettyä Volgan varren saksalaisasukkaat Kirgisian alueelle. Syntyi Bergtalin kaupunki.
Mitä suurimmassa määrin kirgiisit - tämä 40 heimon yhteisö - ovat paimentolaisia. Edes neuvostoaikainen pakkoasettuminen maanviljelijöiksi ja tehdastyöhön ei nitistänyt tätä kansanluonnetta. Vieläkin lampaat, lehmät ja hevoset laiduntavat aidattomilla niityillä ja niitä paimentaa mies tai poika hevosella liikkuen.
Vieläkin monet viettävät kesän jurtassa tai vanhassa junanvaunumaisessa matka-asunnossa asuen jonkun vuoren alarinteellä. Vuoriahan on, ne näkyvät menitpä minne tahansa.Kirgiisien lipussa on kuva jurtan kattorakenteesta ja sen 40 auringonsakaraa kuvaavat niitä heimoja jotka mahtuvat kaikki kansalliseen jurttaan.
Tietävätkö kirgiisit missä Suomi on?
Mannerheimista pääsemmekin Kurmanjan Datkaan. Ennen Suomeen tuloa Venäjän armeijan kenraalina Mannerheim tapasi legendaarisen hallitsijanaisen Kurmanjan Datkan (1811-1907). Kurmanjan oli poikkeuksellinen nainen. Hän kieltäytyi hänelle valitusta puolisosta ja avioitui sen sijaan Etelä-Kirgisiaa - Kokandin khaanikuntaa hallinneen miehen kanssa ja jatkoi hallitsijana miehen tultua murhatuksi.
Legendaarinen hallitsija "luopui" vanhimman poikansa pelastamisesta pojan joutuessa tuomituksi kuolemaan Venäjän ja khaanikunnan välisissä taisteluissa. Kiristysyritys epäonnistui Kurmanjanin ilmoitettua ettei hän voi antaa kansansa kärsiä hänen omien toiveidensa vuoksi. Poika teloitettiin.
Mannerheim tapasi entisen hallitsijan vuonna 1906, muutamaa kuukautta ennen tämän kuolemaa. 1991 Kirgisian itsenäistyttyä Mannerheimin ottama valokuva Kurmanjan Datkasta painettiin 50som:in seteliin.
Kurmanjan Datkan elämästä on tehty elokuva Queen of the mountains - (trailerin lisäksi koko elokuva on nähtävissä netissä)
Kommentit
Lähetä kommentti