Liukuvaa kuntoa
Tällaisen liikuntaa harrastamattoman on keksittävä sellaiset liikuntalajit kunnon kohottamiseen, ettei turhaudu heti aluksi. Lisäksi lajin pitää olla niin lähellä harrastettava, että ylipäätään lähtee kotisohvalta.
Luistelu on laji, josta olen aina pitänyt. Muutamia vuosia sitten hommasin kaunoluistimetkin uudelleen, pyöriminen kentällä on mukavaa ja vauhdikasta - lapsetkin tykkää.
En nyt kuitenkaan viittaa taito- tai kaunoluisteluun vaan liukumiseen pitkiä matkoja kunnon vuoksi. Retkiluisteluun!
Minun täytyy saada palkinto! Lauantaina läksimme syömään lettuja Linnansaareen. Matka oli sopiva aloitukseen ja luistimiin totutteluun. Ja siihen, että illalla oli vielä työvuoro suoritettavana.
Sunnuntaina oli koko päivä aikaa. Katsoimme hiipuvaa lumisadetta ja silti päätimme lähteä luistelemaan jälleen. Tarkistimme että rata on aamulla aurattu. Nyt eri luistimet vaativat sadattelua ja säätämistä. Jalkapöytä kipeytyi heti aluksi. Luistin saatiin säädettyä niin, että painopiste tulee suoraan. Linnansaaren kohdalla päätimme jatkaa seuraavalle lettupaikalle ja seuraavalla lettupaikalla päätimme jatkaa Poronsalmelle saakka.
Vaatimani palkinto tuli riistakeiton muodossa Järvisydämen ravintolassa. Lisäpiristyksenä tuttavien koulutusviikonloppu ja tervehdysten vaihtamisen jälkeen kotimatkalle.
Paluumatka sujui mukavasti lähes Linnasaaren kohdalle, kunnes baanalla ollut raskas lumi uuvutti vasemman lonkan, jonka satutin kaatuessani alkumatkasta. Vasta väsyvät lihakset toivat tärskähdyksen vaikutukset ilmi ja loppumatka oli kivuliasta kun vasen liuku tuntui lonkassa ja vasemman jalan nosto oikealla liukuessa vihlaisi takareittä pitkin polveen saakka. Pitkien oikeanjalan liukujen vuoksi oikean jalan takareisi kramppasi ja hartioita alkoi särkeä kun käsivoimin yritti auttaa molempia jalkoja.
Luistelu on laji, josta olen aina pitänyt. Muutamia vuosia sitten hommasin kaunoluistimetkin uudelleen, pyöriminen kentällä on mukavaa ja vauhdikasta - lapsetkin tykkää.
En nyt kuitenkaan viittaa taito- tai kaunoluisteluun vaan liukumiseen pitkiä matkoja kunnon vuoksi. Retkiluisteluun!
Minun täytyy saada palkinto! Lauantaina läksimme syömään lettuja Linnansaareen. Matka oli sopiva aloitukseen ja luistimiin totutteluun. Ja siihen, että illalla oli vielä työvuoro suoritettavana.
Sunnuntaina oli koko päivä aikaa. Katsoimme hiipuvaa lumisadetta ja silti päätimme lähteä luistelemaan jälleen. Tarkistimme että rata on aamulla aurattu. Nyt eri luistimet vaativat sadattelua ja säätämistä. Jalkapöytä kipeytyi heti aluksi. Luistin saatiin säädettyä niin, että painopiste tulee suoraan. Linnansaaren kohdalla päätimme jatkaa seuraavalle lettupaikalle ja seuraavalla lettupaikalla päätimme jatkaa Poronsalmelle saakka. 
Vaatimani palkinto tuli riistakeiton muodossa Järvisydämen ravintolassa. Lisäpiristyksenä tuttavien koulutusviikonloppu ja tervehdysten vaihtamisen jälkeen kotimatkalle. Paluumatka sujui mukavasti lähes Linnasaaren kohdalle, kunnes baanalla ollut raskas lumi uuvutti vasemman lonkan, jonka satutin kaatuessani alkumatkasta. Vasta väsyvät lihakset toivat tärskähdyksen vaikutukset ilmi ja loppumatka oli kivuliasta kun vasen liuku tuntui lonkassa ja vasemman jalan nosto oikealla liukuessa vihlaisi takareittä pitkin polveen saakka. Pitkien oikeanjalan liukujen vuoksi oikean jalan takareisi kramppasi ja hartioita alkoi särkeä kun käsivoimin yritti auttaa molempia jalkoja.
Tämän ei pitänytkään olla joka päivä helppoa - on tarkoituskin ylittää itsensä ja kohdata myös huonoja hetkiä. Ja todellakin! Jos loppu olikin hankala, koko matka kannatti ehdottomasti tehdä.
Sen kuitenkin muistan, että särkylääkettä kannattaa ottaa retkelle mukaan ja luistellessa pidetään kypärä päässä.
Keräystilannetta voi seurata täältä
Fb-hauskuutta taas täältä.
Kommentit
Lähetä kommentti